Uusi hallituksen esitys kilpailukieltosopimuksesta

Mitä kilpailukieltosopimuksissa muuttuu?

Hallitus antoi 12. marraskuuta esityksen (HE 222/2020 vp) kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn muuttamisesta.

Nykytilassa kilpailukieltosopimuksella saadaan työsopimuslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin mukaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta ulotetaan koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia eli myös sellaisia kilpailukieltosopimuksia, joissa on sovittu enintään kuuden kuukauden kilpailukiellosta. Voimassa olevan työsopimuslain ja merityösopimuslain mukaan korvausvelvollisuus liittyy vain kilpailukieltosopimuksiin, joissa sovitaan yli kuuden kuukauden kilpailukiellosta.

Kilpailukieltosäännöstä muutettaisin siten, että jos rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta. Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.

Tällä hetkellä voimassa olevassa laissa ei ole säädetty kilpailukieltosopimuksiin liittyvän korvauksen maksamisajankohdasta. Sen sijaan nyt annetun hallituksen esityksen mukaan korvaus tulisi pääsääntöisesti maksaa rajoitusajan aikana työsuhteessa noudatetuin palkanmaksukausin. Maksuajankohdasta voitaisiin kuitenkin sopia toisin, mutta vasta työsuhteen päättymisen jälkeen.

Käytännössä mikäli työntekijä irtisanoisi työsuhteensa ennen työantajaa, jäisi kilpailukieltosopimus ja työnantajan korvausvelvollisuus voimaan.

Milloin lakimuutos tulisi voimaan?

Hallituksen esityksen mukaan laki tulisi voimaan 1.1.2022. Siirtymäsäännöksen mukaan korvausvelvollisuutta koskeva sääntely tulisi sovellettavaksi myös olemassa oleviin, ennen uuden lain voimaantuloa sovittuihin kilpailukieltosopimuksiin vuoden siirtymäajan kuluttua.
Lainsäädännöstä seuraisi siten velvollisuus maksaa korvausta myös ennen lain voimaantuloa sovituista kilpailukieltosopimuksista vuoden siirtymäajan kuluttua.

Jos ennen lain voimaantuloa sovitussa kilpailukieltosopimuksessa olisi sovittu esimerkiksi kuuden kuukauden kilpailukiellosta, olisi työnantajan maksettava työntekijälle kilpailukieltosopimuksesta korvaus, joka vastaisi 40 prosenttia työntekijän kuuden kuukauden palkasta. Myös korvauksen maksamisajankohta ja työnantajan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus määräytyisivät uuden sääntelyn mukaisesti. Siirtymäajasta on esityksessä vielä tarkempia sääntelyitä.

Mitä muutos tarkoittaisi yritysten kannalta?

Kilpailukiellosta suoritettavan korvauksen myötä entistä tärkeämmäksi tulee arvioida

  • onko kilpailukieltoehto pätevä,
  • onko kilpailukiellolle tarvetta ja
  • kuinka pitkä kilpailukielto on tarkoituksenmukainen.

Kirjoittanut
Johanna Toiviainen
asianajaja, varatuomari